Ihana sienikangas pääsi käsittelyyn ensimmäisenä. Neiti kasvaa hurjaa vauhtia ja vaatteita jää pieneksi jo melko paljon. Ompelin 68 kokoisen bodyn ja yöhousut.

Lisäksi ompelin velourkankaasta päivähousut...

johon tein sieniaplikaation.

Nämä on jo koepidetty ja kangas on ihanan joustavaa ja pehmeää pesunkin jälkeen.

Minulla on ompeluvaihe päällä. Neiti nukkuu joka päivä pitkät päikkärit pihalla, joka mahdollistaa äiskän ompelutuokion! Syksyllä ottobresta ostamani ihanan ohut ja pehmeä kukkasametti päätyi lopulta apinapöksyihin. Kaavat tein valmiista Rasmus Nalle -pöksyistä, jotka ovat olleet meidän lempparit niin kankaan, kuin mallinkin puolesta. Näistä tuli hauskat :)

Lisäksi ompasin ottobren viikinkikankaasta ihan tavisbobyn. Näitä ei ole ikinä liikaa...

Ompeluhommat eivät suinkaan lopu tähän. Tänään tuli postissa uusi kangaslähetys Royal-tuotteelta. Katsokaa, mitä kankaita! Ihan huikeita printtejä! (Ihan vähän vaan lähti mopo käsistä ko. nettikaupassa...)

Tulivat muuten hurjan nopeaa vauhtia. Lauantaina tein tilauksen ja tänään hain postista! Sovitaanko neitiseni, että nukutaan reippaita päikkäreitä tässä lähiaikoina ;)

Vanha kiikkutuoli haettiin mökiltä ja maalattiin uudelleen, jotta uusi tulokas saa siinä kiikkua. Jonkin aikaa kiikku oli ilman mattoa, mutta muutaman kerran kun yöllä kylmälle penkille istahti, se sai minut äkkiä ompasemaan kiikkutuolille maton. Käytin mallina aikaisemmin tekemääni tilkkupeittoa, onneksi kankaita oli juuri tämän verran vielä jäljellä.

Jo jonkin aikaa sitten pyysin Tarua tekemään linnaboxiin sen asukkaan eli Sissin. Tänään Sissi tupsahti postista ja onhan se kyllä upea! Hiukset on letitetty juuri niinkuin ajattelinkin ja vartalo on tehty niin, että Sissin voi vaatettaa semmoiseen mekkoon, että olkapäät näkyvät. Kiitos Tarulle tästä, tämä on aarre!

Pitääpä päivittää edellinen rouwien miitinki ennen seuraavaa. Palailin muutama viikko sitten väkerryksien pariin ja liityin hulvattomien rouwien seuraan. Minä ainoana noudatin ohjelmaa ja tein Mäkivuotin kartanoon puhelimen.

Jaanan kanssa vaihdettiin swapit kun muut olivat siinäkin lorvailleet. Teemana meillä oli homing eli kotoilu ja Jaana oli tehnyt ihan 1:1 kokoisia väkerryksiä, jotka siis sain. Tuunattu peltipurkki oli sen verran hieno, että lisätilaus isommalle lähti samantien. Huopakukat tulivat myös tarpeeseen, niitä voi ompasta neidin vaatteisiin.

Itse väkersin mansikoita ja hillovermeet.

Saapa nähdä mitä huomenna värkätään!

Blogissani on ollut viime aikoina hieman hiljaista. Päiväni ovat täyttyneet uuden miniprojektin kanssa! Nimittäin meille syntyi ihanan täydellinen tyttövauva kuukausi sitten.

Raskausaikana ompelin paljon, alan pikku hiljaa kuvata tuotoksia tänne blogiin. Mummulasta saatu lähes 80-vuotta vanha pinnasänky entisöitiin ja sinne ompelin petivaatteet sekä pinnasuojan jo muutama vuosi sitten ostamistani Beatrix Potter-kankaista.

Viime kuukauden aikana värkkäilyt ovat olleet täysin tauolla, en ole kerrassaan ehtinyt! Ihmeellistä, vaikka vauva nukkuu paljon. Mutta eihän sitä aina malta laittaa ihanaa tuhinamöykkyä sylistä nukkumaan omaan sänkyyn ;)

Vuoden alussa teimme kotona vähän remonttia ja sain itselleni uuden, hieman entistä isomman työhuoneen. Nyt se on vihdoin valmis. Saimme vihdoin hankittua juuri oikeanlaisen kirjahyllyn ja nukkekotikin kotiutui näyttelystä sunnuntaina.

Ihana kun kaikille on oma paikkansa ja tila on kaunis, mutta erittäin käytännöllinen.

Huoneen kalusteet ovat pääosin mummulan perintöjä. Seinällä on vanhoja kuvia isovanhemmistani sekä heidän vanhemmistaan. 

Tässä on uusi kirjahylly, jota mittailin ja kävin katsomassa kolmeen kertaan. Kaikille tavaroilleni piti olla oikeanlainen paikka ja tässä lopulta oli kaikki kunnossa.

Pari vuotta sitten tuunattu pikkutavaroiden lipastokin pääsi vihdoin esille kaapista. Nappi-, nauha- ja pitsipurkit saa myös olla nyt esillä. Laatikoissa on tilaa muun muassa vetoketjuille ja ompelutarvikkeille. Kaapeissa on järjestyksessä kaikki käsityölehtikansiot sekä ylävitriineihin saan esille tekemiäni töitä sekä parhaat käsityökirjat.

Viimeisinpänä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä ovat uudet kaapistot, joiden sisällön pääsin suunnittelemaan juuri sellaiseksi, mikä toimii parhaiten. Tässä kuva kangaskaapista, jossa kankaat ovat koreissa lajiteltuina. Nyt näen hetkessä mitä puuttuu ja mitä valikoimissa on :)

Mitähän alkais tekemään seuraavaksi?

Hain tänään talon takaisin kotiin näyttelystä. Näyttelyn pystytys ja purku oli rankka, mutta erittäin mukava kokemus. Väkeä kävi kahden viikon aikana hurja määrä, ainakin meidän upouusi vieraskirja on nimiä täynnä kannesta kanteen. Kiitos kaikista ihanista kommenteista, mitä tässä kahden viikon aikana olen vastaanottanut :)

Kun kerran kaikki tavarat oli pakattu ja talo piti kotona järjestää uudelleen, päätin tehdä talossa vähän inventaariota. Monesti joku kysyy kuinka paljon talossa on tavaroita, mitä on ostettu, mitä itse tehty tai saatu. Tähän asti on pitänyt arvioida vastausta, mutta eipä enää! 

Mäkivuotin kartanossa on tällä hetkellä yhteensä 1077 tavaraa, joista itse tehtyjä on 796kpl (74%), ostettuja 141kpl (13%), saatuja muiden tekemiä aarteita 127kpl (12%) ja tuunattuja puolivalmiita huonekaluja 13kpl (1%). Erillishuomion ansaitsee varmaan itse tehtyjen ruokien määrä, joita oli kokonaiset 467kpl!

Viimeisimpänä taloon muutti eilen Pikku Rouwissa tehdyt hempeän suloiset pinkit luistimet :)

Viime jouluna sain lahjaksi toivomani punaisen potkurin. Viimein sain aikaiseksi huovuttaa potkuriin alustan, jotta kyydissä oleminen olisi vielä mukavampaa!

Alusta on tehty perinteisesti märkähuovuttamalla, mutta kirjoitus ja kuvioiden yksityiskohdat on neulahuovutettu.

Laitoin remmien toiseen päähän magneettinepparit, joten alustan saa helposti kiinnitettyä ja irrotettua.

Vieläkö joku pukkaisi, että saisi aina istua kyydissä :)

Nyt on näyttelyn avajaiset ja juhlallisuudet onnellisesti ohi ja näyttely aukeaa huomisesta lähtien kaikille. Tässä muutamia kuvia näyttelystä, mutta parhaimman annin näyttely tietysti antaa, jos sitä pääsee katsomaan ihan paikan päälle.

Kahden viikon ajan esillä upeita töitä. Tervetuloa!

Pieniä tavaroita, mutta niin iso homma!

Tässä kartanon tavarat on pakattu huolellisesti kahteen koriin ja talo on lähtövalmiina kohti näyttelyä.

Hyvissä ajoin (!) sain myös viimeisen muurauksen paikalleen talon kylkeen ja ikkunan paikalleen.

Ei muuta kun tavarat autoon ja näyttelyä rakentamaan.

On se kumma, kun jotain omatekemää pitää viedä nähtäville ihmisten ilmoille niin itsekriittisyys nousee jollekin ihan uudelle tasolle. Mäkivuotin kartanossa kriittinen rakennustarkastaja löysi paljon puutteita ja korjattavaa. Ongelmana vaan on, että aikaa ei ole kuin muutama päivä. Ei muuta kuin priorisoimaan tärkeimmät. Puuttuva kivijalan seinä nyt ainakin on tehtävä valmiiksi!

Ompelimo sai tässä taannoin ikkunan, mutta listat oli asentamatta.

Myös hyllyt tarvitsivat täydennystä ja ikkuna verhot.

Joka huoneen kävin läpi. Liimailin tavaroita paikoilleen, korjasin muutamia, mutta puuttuuhan talosta vielä vaikka mitä. No, pitää myöntää itselleni, että tämä talo on ikuisuusprojekti, eikä koskaan lopulta valmis.

Ai niin, näyttelystä! Kartano, kasvihuone ja linna matkaavat viikonloppuna tänne. Tervetuloa!

Viimein kasvihuone Villa on valmis.

Tein tänään Pikku Rouvissa viimeisen, mutta tympeimmän osan kasvihuoneeseen eli takaosan katon lasituksen. Siitä inspiroituneena tein kasvihuoneen kotona valmiiksi. Oikeastaan ei tarvittu muuta kuin tavaroiden asetteleminen oikeille paikoilleen ja muutama tarkkaan harkittu lisäys. Täällä on monia ihania lahjoja, mitä olen saanut muilta Pikku Rouvilta vuosien varrella. Tässäpä olisi kuvia valmiista Villasta!

Roomasta tuotu Vespa kuuluu tietysti Villan pihalle.

Outin tekemän ihanat pikkutalot kuuluvat toki kasvihuoneen tyyliin. Takana näkyvä vesipumppu löytyi viime kesänä Wienin antiikkimarkkinoilta.

Sydänkasvin ja herkulliset leivokset on taituroinut Jaana. Vaaleanpunaisen radion tein joulukalenteriimme osallistuneille ja samalla myös yhden tänne.

Rentoutumispuoli yläilmoista.

Työpuoli yläilmoista.

Nurkassa näkyy Outin tekemä hauska vaaleanpunainen luuta+kihvelisetti ja orvokit ovat myös samasta tehtaasta. Pikkupuun on tehnyt puolestaan Tuulia.

Emalikannu on myös lahja. Olikohan tämäkin Outilta?

Lintuhäkin löysin myös Wienin antiikkimarkkinoilta.

Takaosan katon ikkunoista tein aukeavan, jotta kasvihuonetta pääsee järjestelemään.

Kesää odotellessa :)

Viime päivät ovat täyttyneet remontilla. Tällä kertaa ihan meidän ihmisten mittakaavassa. Tänään on tehty tylsiä purku- ja kittaushommia, mutta huomenna päästään jo maalaamaan. Muutoksessa meillä kaksi huonetta. Minä saan uuden työhuoneen, joka on hieman edellistä isompi ja toiminnallisesti parempi.

Olen miettinyt jo kuukausia, minkälaisen sisustuksen haluaisin ja tämän kuvan löytyminen ratkaisi ongelman. Lähinnä toisesta huoneesta tulee aika lailla tällainen ihana unelma. Omassa työhuoneessani tulee olemaan samoja piirteitä, pinkki tosin korvautunee tumman ruskealla...

Tämä kaunis jugendtyylinen tapetti tulee molempiin huoneisiin yhdelle seinälle.

Muille seinille tulee tämän tapetin taustana oleva harmaan sävy.

Tällaista vitriinikirjahyllyä olen suunnitellut ompeluhuoneeseeni. Kaappeihin saisi kätevästi käsityölehtikansiot järjestykseen, vitriineihin voisi laittaa miniboxit, jotka muuten pölyttyvät aina jossain hyllyn päällä, avohyllyihin nappi-, pitsi- ja narupurkkeja...

Tämä sopisi tyylillisesti yhteen minun ompeluhuoneessa olevien entisöityjen kalusteiden kanssa, jotka muutama vuosi sitten sain mummulasta. Pitänee saada remontti ensin valmiiksi ja siirtää jo olemassa olevat kalusteet paikoilleen ja arvioida sitten, onko noin isolle vitriinikaapistolle tilaa.

Ai että tämä on ihana projekti :)

Vihdoin sain kuvattua kaikki ihanat joulukalenteriyllätykset, mitä sain tämän vuoden miniatyyrijoulukalenterista. Osallisina tällä kertaa oli 4 reipasta Pikku Rouvaa ja anti oli taas upea. On meidän porukka kyllä käteviä emäntiä täynnä ja lukuisia uusia aarteita kertyi kokoelmiini.

 Teija on ihan huikea virkkaaja, siitä todisteena muun muassa vaaleanpunainen nalle ja tuo muffinssipossu :) ja mistähän se Teija tiesi, että macaroonikeksit ovat mun herkkuja! Jaana hallitsee maalaisromantiikan ja samanlaisen sisustusmaun omaavana lahjat osuvat minulle kuin nappi silmään. Outi on taas semmonen ideanikkari, että keksii kyllä vaikka mitä semmoista, mitä toisilla ei ole tullut mieleenkään. Ihanan käyttökelpoisia juttuja Kartanoon, kasvihuoneeseen ja boxeihin!

Tässä vielä lähikuvia:

Itse tein kaikille melko samanlaiset paketit. Tänä vuonna kelpuutimme paketteihin muitakin käsitöitä kuin miniatyyrejä.

Tämä setti meni Outille:

Tämä Teijalle:

Ja tämä Jaanalle:

Kiitos rakkaat ystävät! Mitenhän sitä jaksaa odottaa ensi jouluun :) Onneksi syntymäpäiväswapit jatkuvat ensikin vuonna.

En oikein harrasta joulukortteja. Tykkään kuitenkin muistaa läheisimpiä ystäviä jollakin näin jouluna. Tänä jouluna päädyin tekemään tällaisia paketteja, joita Martta ja Eemeli ylpeänä esittelevät.

Eilen leivoimme äidin kanssa pienenpieniä possu, kuusi ja sydänpipareita, joita laitoin sellofaanipussiin. Käsityömessuilta ostin keittiöluutuja, joihin on painettu söpö pipariohje. Sitten kiinnitin koko paketin keraamisella käsintehdyllä possulla tai sydämellä.

Tämmöisen nappaan mukaan, kun joulunpyhinä käymme vierasilla.

Martasta ja Eemelistä sen verran, että Marttahan muutti meille asumaan viime vuonna. Tein Martan joulun alla neulahuovutuskurssilla. Eemeli muutti myös meille viime jouluksi. Haimme hänet Tonttulasta.

Ihanaa, tänään on satanut koko päivän lunta. Olen laitellut pikku hiljaa joulua niin ulos kuin sisällekin. Tykkään siitä, että joulutavarat ovat hyvissä ajoin paikoillaan ja pakkailen ne heti joulun jälkeen pois. Etupihalle tein hyasinteistä, havuista ja sammaleesta valkoisen asetelman.

Havukranssin tein jo syksyllä mökillä.

Jouluvalot pääsivät tänä vuonna ison lyhdyn sisään. Lyhdyn sisällä myös havuja ja valkoinen kanerva.

Mukavaa joulunodotusta kaikille!

Viime lauantaina juhlistimme minun synttäreitä Pikku Rouvissa ja lahjoja tuli ovista ja ikkunoista. Jaoimme nimittäin samalla joulukalenteripaketitkin.

Täytyy kyllä sanoa, että taitavaa ja ihanaa porukkaa on Rouvat täynnä. Sain monenlaisia ihastuttavia minejä ja myös jotain ihan itselleni.

Jaanan tekemät kortit hakevat vertaisiaan. Ihana synttärikortti odotti minua minisisältöineen. Myös suklaasaippua on itse tehty. Outi oli tehnyt sievät pienenpienet sinkkitalot, jotka päätynevät välittömästi kasvihuoneeseeni. Joulukortitkin oli aseteltu käytännöllisesti järjestykseen puulaatikkoon. Tuulian taidonnäytteitä ovat juuri minun väriset "tapettihelmet" sekä herkullinen lakuavaimenperä. Minityypit saivat kotiinsa jouluisen maton ja taulun. Kiitos tämän vuoden synttäriswappiin osallistuneille, ensi vuonna uudet kakut ja paketit odottavat taas meitä Rouvia.

Lisäksi Tuulia toi minulle kassillisen kankaita. Huom! Söpö kangaskassi on vartavasten kankaille Tuulia ompassut! Lämpimät isoäidinneliökynsikkäät ostin Tuulialta. Hieno uusi idea käyttää nyt niin trendikkäitä neliöitä!

Joulukalenteripaketit sain vihdoin kotiin ja kyllä ne tuossa keittiön seinässä houkuttelevasti odottavat uutta aamua.

Neulasin (eli suomeksi neuloin) tämmöisen pikkuviltin kylmien ilmojen varalle.

Lankana on ihanan paksu liukuvärjätty villalanka ja mallin kehittelin osin omasta päästä ja osin neulontakirjasta, jossa on kymmeniä erilaisia kuvioneulemalleja. Mukava työ, joka valmistui nopeasti.

Jostain syystä innostuin taas tekemään kasvihuonetta, vaikka ulkona tulee vettä ja sumua on joka puolella, vaikka pitäisi olla jo ihanan valkoista lunta ja pakkasta. Ei todellakaan mikään inspiroiva sää tehdä kasvihuonetta, mutta ehkä juuri siitä syystä mieli palailee kevääseen ja kesään. Otan usein Pikku Rouviin mukaan jotain semmoista värkkäystä, mikä on tylsää, koska hulvattomassa seurassa valmistuu tylsempikin työ mukavammin. Aloitin kasvihuoneen ikkunoiden lasittamisen rouvissa ja hommaa riitti vielä kotiinkin. Hidasta ja niin näkymätöntä hommaa...

Seinät ovat saaneet lasit ja sisäpielet, nyt on vuorossa kattoikkunat. Tein myös koristeellisen kattopalkin kannattamaan kattoa.

Taakse kattoikkunaan tulee saranat, josta boxia voi aukoa.

Vielä on lasittaminen kesken. Pitäisi hommata ohutta pleksiä lisää...